Viimeinen päivä

Niin se aika vain meni ja viimeinen päivä on koittanut. Perjantaina oli vielä tapaaminen Stage Maltan kanssa jonka jälkeen töihin vielä tulostamaan boarding passit. Kun nuo oli tulostettu oli aika lähteä Signalin toimistolta viimeisin kerran. Pakkaaminen olikin jo tehty melkein kokonaan viikolla, mutta lauantaina vielä viimeisest pakkaamiset ja laukku painaa tasan 20kg. Pitää vielä käsimatkatavaroihin laittaa jotakin, ettei mene yli. Lauantai meni muutenkin vain kämpillä ollessa ja rentoutuessa.

Tänään sunnuntaina onkin siis viimeinen päivä. Reissu on itsessään ollut aivan mahtava ja kokemuksena sekä tilaisuutena vielä enemmän. Tälläistä tilaisuutta tuskin enään koskaan tulee samaan ja onneksi sen käytin hyväkseni ja lähdin matkaan. On kyllä ollut paljon uutta mitä on oppinut vaihtoajan aikana. Kielitaito on parantunut sekä nähnyt paikallisen kulttuurin. Lisäksi myös nähnyt miten turvallisuusala toimii toimiston puolella, kun Suomessa on kokemusta ainoastaan kenttähommista. Tämän jälkeen sitä toimiston väkeäkin ymmärtää paljon enemmän, kuinka paljon vaivaa hekin näkevät tehdessään työvuorolistoja, palkan laskuissa sekä kaikissa muissa ongelmatilanteissa.

Paljon on Maltalla nähtävää myös työn ohella. Paljon siitä tuli nähtyä, mutta myös paljon jäi näkemättä. Työpäivät kun täällä venyvät pitkiksi mikäli julkisilla liikkuu. Kun työaika on 8:30-16:30 niin kämpiltä kun lähtee 7:40 pysäkille ja jos huono säkä käy niin takaisin on 18:30. Eipä siinä enään kauheasti jaksa mihinkään lähteä. Töiden jälkeen kun vielä tekee ruokaa, selailee uutiset läpi ja kirjoittaa blogia, on kello helposti jo yhdeksän tai enemmän. Päivät vaan menevät nopeasti täällä.

Mikä on ollut parasta Maltalla, niin pakko sanoa, että koko reissu. Ei tästä pysty erittelemään mikä on ollut kaikesta parhain asia. Ehkä kuitenkin huonoin tai mikä on eniten jäänyt mieleen negatiivisena on tuo liikenne. Täällä kun ei tunnu olevan minkäänlaisia liikennesääntöjä. Poliisit eivät katso liikennettä ollenkaan, vaan sitä hoitaa Public Warden(mikäli nyt oikein muistan). Kuitenkin välillä mennään 40km/h alueella 90 vauhtia letkassa eikä ketään tunnu kiinostavan paljonko on ylinopeutta. Lisäksi kun liikenne on toisinpäin kuin Suomessa tuo se lisää jännitystä elämään. Saa nähdä osaako sistä Suomessa ajaa oikealla kun sinne asti pääsee.

Tämän päivän suunnitelmat ovat loput pakkailut ja koneella istumista. Kyyti tulee puolenyön aikaa ja lento lähtee 2:50 joten tulee olemaan pitkä yö edessä. Helsingissä ollaan aikataulun mukaisesti 10:35. Onneksi kotona kerkeää pari minuuttia olla ennen kuin huomisen tapaamiseen koululle tarvitsee lähteä.

Mutta eiköhän blogini ollut tässä vaihtojakson osalta!

Viimeiset työpäivät

Paceville

Niin vain kävi että työpäivät loppuivat vaihtojaksolta. Tällä viikolla tiistaina oli toimistopäivä ja teemana liimaa-leikkaa-askartele. Päädyin leikkaamaan paperilappuja joissa luki Party Token. Näitä tuli leikata koska pomon synttäri bileet olivat keskiviikkona Pacevillessä. Lisäksi tiistaina oli kirjeiden kirjoittamista uusille työntekijöille, jotta he tulisivat allekirjoittamaan työsopimuksensa. Näiden lisäksi oli alakerran respassa oloa. Jossa oli jälleen mielenkiintoinen asiakaspalvelutilanne. Eräälle työntekijälle oltiin sanottu, että hän voi tulla hakemaan palkkakuitin toimistolta. No ei siinä mitään, katsotaan löytyykö muiden joukosta. No ei löytynyt. Useamman kerran katsoin ja ei löytynyt. Tässä kohtaa ei auttanut kuin pahoitella ettei sitä palkkakuittia ole siinä ja en voinut kysyä muilta kun kaikki olivat kokouksessa. Asia kuitenkin ratkesi sillä että yhteystiedot ylös ja pyytää Kimiä soittamaan hänelle. No sitten jatkui Party Token lappujen leikkaaminen ylhäällä.

Keskiviikkona työvuoro olikin Baystreetillä jälleen ja luvassa paikallisvartiointia. Vuoro alkoi tavanomaisesti eli kierroksella. Tällä kertaa kun olin jo aiemmin kohteella aloittamassa vuoroa niin tehtiin hieman pidempi kierros. Kuitenkin tällä kertaa kun tiesi toimintatavat niin vuoro meni hitaammin kun ei ollut uutta tietoa. Tällä kertaa myös paikkarilla oli hälytyksiä useita joten oma aika meni valvomossa katsellessa kameroilla ympäristöä. Koho kohta oli kun palohälytys soi ja se osottautui tahallisesti aiheutetuksi. Joku oli painanut paloilmoitinpainiketta. Sitä sitten alettiin kameroista katsomaan, että kuka oli se joka painoi nappia. Harmiksemme emme saaneet tekijää kiinni, koska joku oli jättänyt palo-oven auki ja valo tuli kameraa vasten. Lisäksi parkkipaikan porttien ohjausjärjestelmä kuvitteli parkkipaikan olevan täysi ja näin ollen ei autoja enään päässyt sisätiloihin parkkiin. Tässä aiheutui pieni sekaannus kun ei ollut tarkkaa tietoa miten tilanteessa tulisi toimia. No onneksi parkkihallista oli juuri pari autoa lähdössä ja näin ollen nuo sisälle pyrkivät pääsivät parkkiin. Myös ongelmia oli ulos yrittäneillä autoilla kun puomi ei vain auennut. No paikkari oli koko ajan tulossa valvomolle näyttämään miten tehdään uusi avauskortti. Mutta juuri kun paikkari pääsi, puomi aukesi ja se siitä kortin tekemisestä. Ja tämän jälkeen lähdimme kierrokselle yhdessä, joka kuitenkin loppui ennen kuin alkoi. Lisäksi myös vuoroni oli lähes lopussa joten paikkari päästi minut kotiin.

Keskiviikkona illalla olikin sitten bileet tiedossa. Pomon synttäreitä juhlittiin Pacevillessä ja sinne myös meidät oltiin kutsuttu. Sinne lähdettiin illalla sitten ja ei siellä kauhean kauan jaksettu olla kun lähdimme takaisin kämpille. Koska torstaina oli vielä työpäivä ja työvaatteiden palautus.

Zebbug melkein meidän ovelta kuvattu

Torstaina sitten vuorossa olikin The Point. Tarkoitus oli vähän myöhemmin kuin normaalisti, koska edellisenä iltana oli nuo pomon synttärit. No suunnitelmaksi se jäikin. Mater Deille päästiin Paulin kanssa ja siitä oli tarkoitus ottaa bussi X2 tai 202 töihin. Kyllähän niitä busseja siinä tulikin sen reilun puolentoistatunnin aikana, mutta kaikki olivat niin täynnä ettei kuljettajat ottaneet kyytiin. Tässä kohtaa päätimme, että lähdetään toimistolle, koska matka olisi kestänyt työpaikalle joka tapauksessa 20min ainakin ja kello oli jo tuossa lähes 11. Kun tuonne The Pointiin olisi päässyt niin melkein heti olisi pitänyt lähteä jo takaisin Birkirkaraan palauttamaan työvaatteet. Joten järkevämpää oli lähteä suoraan toimistolle. Ensin siellä oltiin että mitä täällä tehdään, mutta kun bussien tilanteen kerrottiin tulikin ihmettelyä että miten jaksoimme melkein pari tuntia odottaa. Ei muuta kuin vaatteiden vaihto ja palauttaa työvaatteet ja tekemään viimeiset paperit valmiiksi. Sitten vielä syömään kakkua kun pomon oikea syntymäpäivä oli vasta tänään.

Lisää kakkua

Kun kakkua oltiin syöty saatiin lähteä ja näin ollen oli viimeinen työpäivä pulkassa. Tosin huomenna vielä mennään käymään toimistolla, koska Stage Malta kun ei sähköposti viesteihin tunnu vastaavan kuin useiden päivien viiveellä, niin käydään tulostamassa vielä boarding passit paluulennoille. Huomenna siis Stage Maltan loppu tapaamiseen ja sen jälkeen toimistolle. Sitten olisi kaikki pulkassa ja armoton pakkaaminen hampaat irvessä. Vain kolme päivää jäljellä Maltalla, kohta tämäkin on loppu.

Viimeinen viikko :(

Niin se viikonloppu vain vierähti ja viimeinen viikko Maltalla alkoi. Ei oikein vain tunnu todelliselta vieläkään että täällä ollaan oltu jo seitsemän viikkoa ja enään vain yksi jäljellä. Tasan viikon päästä tähän aikaa ollaan jo oltu Suomessa noin tunnin verran. No mutta eletään vielä viikko Maltalla ja sitten vasta aletaan miettimään suomalaista elämää Suomessa.

Torstaina kun oli ensimmäinen vapaapäivä niin menikin käytännössä kämpillä ollessa. Bussit kun olivat lakossa niin päivällä oli neljän tunnin jakso jolloin bussit kulkivat. Tänä aikana lähdimme sitten kauppaan Paulin kanssa ja loppu päivä menikin sitten koneella ollessa. Tosin kaupassa näin erään erittäin järkevän ratkaisun hätäpoistumistien kohdalla. Oven painokahva oli laitettu nippusiteellä kiinniasentoon ja todellisen hädän kohdalla ei sitä olisi saanut auki. Näköjään ei täälläkään kaupoissa tarvita hätäpoistumisteitä. Kun Suomessakin on kaikenmaailman tavaraa edessä ja teitä tukkimassa.

Hieno ratkaisu!!

Perjantaina lähdimme Paulin ja Jessien kanssa Vallettaan ostoskierrokselle josta viimeisiä matkamuistoja sekä tuliaisia tuli ostettua. Kävimme myös syömässä Bad Ass Burgerissa jossa oli kyllä erittäin hyvää ruokaa. Muuten perjantai sitten menikin kämpillä. Kun kelit ovat lämpimiä myös illasta niin ei paljonkaa tarvitse mitään erityistä tehdä kun hiki tulee. Pelattiin rankalaisten Lindseyn ja Pierren kanssa futista terassille ja no lämmin kyllä tuli.

Lauantaina sitten tuli lähdettyä pariksi tunniksi lentokentälle kuvailemaan. Keli oli jälleen erittäin hyvä ja lämmintä sekä aurinkoa riitti. Parin tunnin jälkeen oli aika suunnistaa takaisin kämpille. Mitä nyt muutakaan tekemään kun koneella olemaan ja syömään. Sekä lisäksi kuvia muokkailemaan. Ja ei eilen sunnuntaina menikin koko päivä kämpillä, kun bussit eivät kulje hyvin sunnuntaisin niin mihinkään ei oikein pääse ja lisäksi oli melko tuulinen päivä. Ei ollut muuta tekemistä näin ollen kuin tehdä ruokaa ja koneella istua. Luulisi kyllä että Maltalla olisi muutakin tekemistä, mutta kun bussit eivät kulje ja lähiympäristössä ei ole mitään ihmeellistä.

Bad Ass Burger

No tänään maanantaina pitäisi sataa koko päivän reilusti, joten no eipä oo tekemistä. Pitää ehkä käydä Birkirkarassa viemässä tavaroita Tuijan kaverin laukkuun. Mutta eipä tässä muita suunnitelmia ole päivälle, ruokaa pitäisi jossain vaiheessa laittaa ja viimeisiä ruokaostoksia vielä tehdä viikolle. Lisäksi olisi yksi toimistovuoro ja pari vuoroa Baystreetilla sekä The Pointissa sekä Stage Maltan kanssa closing meeting. Sitten alkaakin armoton pakkaaminen ja painojen jännääminen.

Paikallisvartiointia pisteessä

Keskiviikkona tosiaan olinkin sitten tuolla kauppakeskus The Pointissa paikallisvartiointia tekemässä. Tällä kertaa perehdytys ei ollut ihan samanlainen ja yhtä laaja kuin tuolla Baystreetilla, kun täällä ei ollut muuta tehtävää kuin näkyvä valvonta. Eli vuoro lähti käyntiin ja paikkari kertoi yleisesti kohteesta ja mitä vartijat tekevät. Valvomossa, joka oli erittäin pieni, jossa oli ainoastaan yksi tietokone jolla oli kamerat. Kuitenkaan kameroita ei juuri käytetä vartioinnissa vaan tosiaan kierrellään kauppakeskuksessa.

Yleisnäkymää The Pointista

The Pointissa on neljä kerrosta, joissa pääsee kiertelemään. Ensimmäiseksi lähdimme kuitenkin kiertämään paikkarin kanssa paikkoja läpi. Kävimme myös siivoojien tiloissa ja kun he tarvitsivat jätesäkkejä sekä pesuainetta niin lähdimme hakemaan niitä heille. Tämä oli itselle omituista, että vartijat hakevat siivoojille tuollaisia välineitä joka ei ole mitenkään vartijan tehtäviä. En tiedä tapahtuuko näin Suomessa, mutta täällä nähtävästi toimitaan näin. 

Kun tavarat oli toimitettu siivoojille niin jatkui kiertely. Jonkin aikaa kiertelimme yhdessä paikkarin kanssa, kunnes sain vapaat kädet pyöriä yksin. Oli mukava päästä yksin kiertelemään ja katselemaan. Ei mennyt kauan, kun ensimmäiset kyselijät tulivat. Jos nyt oikein muistan niin ensimmäisenä tultiin kysymään mistä pääsee takaisin ulos. Onneksi oli hyvää englantia puhuva, jotta oli helppo kertoa ja tulla ymmärretyksi paremmin. Kun maltan kieli on myös virallinen kieli täällä niin kaikkihan eivät englantia puhu josta myös kielimuuri syntyy. Eräs henkilö yritti kysyä mistä löytää italiankielisen sanomalehden. No eihän itsellä ollut tietoa mistä sen hän voisi löytää ja lisäksi kun hän ei puhunut kuin maltaa niin ei ollut vaihtoehtoja kuin ohjata hänet tuon paikkarin puheille, joka onneksi puhui maltaa. 

Kuitenkin tyypillisimmät kysymykset olivat, että mistä löytyvät vessat. Tosin sitäkin varmaan kolmella eri kielellä, mutta aina onnistuin vastaamaan ja auttamaan henkilöitä. Kun nyt olen täällä puhunut asiakkaiden kanssa olen huomannut, että joka kerta vasen käsi hakeutuu selänpuolelle vyönalle. Ja sama on myös ollut Suomessa piirihommissa. Nähtävästi jonkinlainen stressireaktio noissa tilanteissa syntyy. Mutta tärkeintähän on se, että englannin kielen taito on parantunut ainakin omasta mielestä, kun kentällä joutuu väkisin puhumaan englantia ja tämähän on vain hyvä asia!

Sitten olikin ruokatauon vuoro. Hain alhaalta ruokakaupasta syötävää ja suunnistin valvomoon. Siinä ruokiksella oli hyvin aikaa katsella kameroita ja valvoa ympäristöä niitten avulla. Ja kuten Stage Maltan tapaamisessa oli puhetta, että täällä paikalliset eivät stressaa työntekoa ja sen on kyllä välillä huomannut. Kun menin syömää tuo paikkari vain sano, että ei oo kiirrettä takaisin. Juuri kun olin syönyt ja olin lähdössä valvomosta, tulikin paikkari ja sitten olikin tauon paikka. No ei se niin justiinsa oo vaikka tauot täällä venyvät. 

Kuvaa toisesta suunnasta

Kun tauot oltiin pidetty oli töiden aika jälleen. Kiertely kauppakeskuksessa jatkui. Neuvoja tultiin kyselemään samaan tahtiin kuin aiemmin ja apua jaettiin sitä mukaan. Aika myös kului nopeasti tuolla vaikkei mitenkään erikoista tekemistä ollutkaan. Kun oli vuoro lähenemässä loppuaan valvomossa paikkari kyseli Suomen hintatasosta, kun puheeksi tuli autot sekä työ. Paikkari ihmetteli suuresti kun TES:n mukaan on minimipalkka vartijalla 9,97€/h kun Maltalla se on noin 4€ luokkaa. Mutta täällä kun tuo hintataso on hieman eri niin ymmärrän palkkojen olevan pienia, mutta onhan lähes 6€ aivan todella suuri ero tunnilta!

Päivän päätteeksi tuli mieleen, että en itse välttämättä tuollaista työtä jaksaisi tehdä. Baystreet oli mukavampi kun pystyi tehdä myös kamerakierroksia ja käydä tekemässä kierroksia kävellen. Kamerat tukevat työtä hyvin, mutta kuitenkin kierroksia on tehtävä, jotta kaiken näkee ja tulee näkyvää valvontaa. Täällä on jännä sinänsä kun vartijalla ei ole mitään vartijan tunnuksia, ainoastaan työpuku. Lisäksi työvaatteilla voit mennä julkisilla töihin ja kävellä pysäkiltä ilman mitään. Suomessa kun ei työvaatteita voi samalla tavalla käyttää vaan työvaatteet puetaan töissä ja vartijan tunnuksia ei voi olla esillä työmatkoillakaan.

Loppujen lopuksi päivä oli erityisen mukava ja oli hienoa päästä kokeilemaan paikallisvartiointia täällä. Ensi viikolla vielä molempiin kohteisiin yhdet vuorot ja sitten on työt ohi. Harmi vain kun täältä joutuu kohta lähtemäänkin vaikka kelit ovat juuri nyt hyvät ja äkkiä on mennyt nämä viikot täällä!

Viikonloppu ja paikallisvartiointia

Viikonloppu tulikin viime viikolla nopeasti. Lauantaina lähdimme Paulin ja Jessien kanssa The Point -kauppakeskukseen seikkailemaan. Sieltä löytyi itselle parit housut joten eiköhän siinä olekin sitten omat shoppailut. Sunnuntaina lähdettiin Paulan ja Tuijan sekä muiden Stagen vaihtareiden kanssa St. Peters poolille Marsaxlokkin lähistölle. Matka oli kyllä ihan omanlainen. Ensin parilla bussilla jonka jälkeen tunnin kävelymatka perille. Siihen kun lisätään vielä myös aurinko ja +28 asteen lämpötila, niin siinä oli hieman lämmin.

Ihan hyvät näköalat löyty!

Maanantaina sitten toimistolle ja jaettiin viimeisen kahden viikon työt. Tänään tiistaina ja huomenna keskiviikkona on vuorossa paikallisvartiointia kahdessa eri kauppakeskuksessa. Ja kun noita vapaapäiviä oli neljä pidettävänä niin niistä kolmella tulee pidempi viikonloppu, jotta saa vielä viimeiset ostokset tehtyä ja kierreltyä.

Baystreet, siinä oli tämän päivän työkohde. Baystreet on suurehko kauppakeskus St. Juliansissa. Kun vartijakopille pääsin kamalan bussimatkan jälkeen ei ollut kukaan kopilla, joten ei muuta kuin soittoa respaan ja hetken jälkeen vartija tulikin. Minut otettiin hyvin vastaan ja kerrottiin heti valvomosta ja sen toiminnasta.

Sain perehdytyksen kameravalvontaan, josta tosin puolet meni ihan ohi. Suomessa kun piiriä ajan niin ei nuo kamerat ole mitenkään kovin hyvin hallussa. Kuitenkin niitä katsoo hyvin ja pää kääntyy monien kameroiden mukana. Kuitenkin opin miten vaihdetaan kameraa isolle monitorille ja miten domea käsitellään.

Tämän esittely kierroksen jälkeen lähdimme kiertämään kauppakeskusta. Kohteen vartija näytti ja kertoi hyvin mitä kierroksilla katsotaan; liukuportaat tulee olee olla käynnissä, ei mitään sotkuja ympäriinsä, palo-ovien tulee olla kiinni sekä jos jotain muuta ilmenee niin niistä tulee ilmoittaa eteenpäin. Liukuportaat olivat ensimmäisellä kierroksella käynnissä, joten ne eivät aiheuttaneet tehtäviä. Kun kävimme hätäuloskäynnit ja ovet katsomassa niin silmään pisti se, että uloskäyntikäytävät olivat täynnä tavaraa. Tämä pisti silmään heti, kun pelastussuunnitelmia on pari tehny koulussa eri kohteille ja kun paloturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota koulussa. Vielä enemmän silmään pisti, että ongelma tiedostettiin kohteella, mutta asialle ei ole tehty mitään. Myöskään vartijan tehtäviin ei siivoaminen kuulunut, muuten kuin tapahtumailmoitukseen kirjaaminen.

Hätäuloskäynnit näyttivät tältä...

Sitten joku työntekijä oli tulossa hakemaan avaimia, joten jätimme kierroksen sillä kertaa siihen ja lähdimme antamaan avaimia. Avaimet kun oli luovutettu jäimme valvomoon tekemään kamerakierrosta. Kamerakierros on melko nopeahko ja kun kameroiden sijainnit ja kuvakulmat tajusi niin pääsi hyvin kärryille, että missä mennään. Vaikka alkuun kuvittelin, että täällä kamerat ovat huonolaatuisia ja lähes tyhjänpanttina seinillä, niin toisin on. Kameroiden laatu on samalla tasolla mitä Suomessa olen kameroita katsellut.

Kamerakierroksen jälkeen lähdimme tekemään yhdessä kierroksen samalla tavalla kun ensimmäisellä kerralla, mutta tällä kertaa käytiin Baystreetin hotelli kiertämässä samalla. Hotellissa on kaksi kerrosta jotka kävimme tarkistamassa. Lisäksi hotellin katolla on uima-allas alue jossa on pari allasta ja tilaa ottaa aurinkoa.

Pakollinen työkuvahissiselfie :D

Edellisen kierroksen jälkeen menimme takaisin valvomoon ja sain radiopuhelimen sekä avaimet, joilla pääsen takaisin valvomoon, mikäli paikkari on lähtenyt kierrokselle tai muihin tehtäviin sekä avaimet liukuportaisiin, mikäli ne on sammuneet. Kun radiopuhelimen käyttö ja kanavat oli mielessä, niin paikkari sanoi, että lähde kierrokselle jos haluat ja totta kai lähdin. Ja samassa pääsin testaamaan muistia. No kierros meni hyvin ilman mitään ongelmia, liukuportaat olivat päällä eikä mitään muutakaan raportoitavaa ollut. Kunnes tuli vanhempi nainen kysymään pankkiautomaattia. Niin no itse olen koko kiinteistössä ensimmäistä kertaa, joten enhän minä sitä tiennyt. Mutta hyvänä asiakaspalvelijana sen tarkistin paikkarilta ja sain kerrottua nais-henkilölle missä lähin pankkiautomaatti ja hän vaikutti tyytyväiseltä saamaansa palveluun. Tämän jälkeen kierros jatkui hissillä takaisin ylös kolmanteen kerrokseen ja parkkihallin tarkastus josta matka jatkui valvomoon. Ensimmäinen yksin tehty kierros ja siitä selvitty hyvin.

Toimiston "keittiö"

Kierroksen jälkeen paikkari lähti johonkin hommaan joka hänelle tuli ja jäin yksin valvomoon. Siinä tein itse yhden kamerakierroksen ja eipä siinä muuta tehtävää ollutkaan kun kameroiden katsominen. Suomessa kun en ole tehnyt vastaavaa vartiointitehtäviä, joten on vaikea sanoa miten eroaako vai ei suomalaisesta tavasta. Paikallisvartiointikohteet kun rajoittuvat vanhainkotiin ja erään vaatekaupan remonttivartiointiin. Mutta valvomosta on jonkin verran piirissä tulllut kokemusta ja se on melko samantapaista. Kameroiden tarkkailua sekä asiakkaiden auttamista. Kuitenkin nuo muutamat kerrat kun asiakas tuli pyytämään neuvoja niin ne olivat luokkaa missä sijaitsee parkkihallin maksupääte. Maksupääte sijaitsi siis kulman takana ja englanniksi helposti selitettävä. Tuli valvomolle yksi asiakas joka ei puhunut kuin maltaa, joten paikkariin radiolla yhteyttä ja kehonkielellä kertoa asiakkaalle, että toinen vartija on tulossa että odota hetki.

Valvomon puolikas

Paikkari tuli takaisin tehtävistään ja valvomolla puhuttiin niitä näitä Suomen ja Maltan eroja. Puheeksi tuli myös oma ura Suomessa piirivartijana ja siitä jotakin onnistuin kertomaan. Lisäksi myös puheena oli muut vaihto-oppilaat töissä ja Maltalla. Paikkari kun oli ilmeisesti Paulin kanssa asioinut toimistolla edellisellä viikolla ja puhelimeen oli Tuija tai Paula vastannut jollain kerralla.

Toisen kierroksen jälkeen olinkin sitte loppu ajan valvomossa. Paikkari lähti tuon maltankielisen kanssa jonnekin päin kompleksia. Kamerakierroksia tehdessä menikin pari tuntia vauhdikkaasti. Kun kello meni yli kolmen oli aika lähteä takaisin kämpille. Päivästä jäi uskomattoman hyvä fiilis. Päivä oli mukava ja mielenkiintoinen, kun uutta oppi paikkari oli erittäin ystävällinen. Tosiaan eroja Suomeen on vaikea sanoa, mutta melko samalla kaavalla varmasti toimitaan.


Huomenna on vuorossa tuo The Point, jossa lauantaina käytiin shoppailemassa. Huominen näyttää sen millaista siellä on työskennellä.

Paluu arkeen

Noniiih. Sairastelut sairasteltu ja takaisin työarkeen. Tosiaan tänään töissä taas viikon jälkeen. Eipä ollut kauheasti muuttunut rutiinit viikon sisällä. Mutta olipahan mukava päästä täältä neljän seinän sisältä takaisin työarkeen.

Tänään siis töissä aamu alkoi normaalisti hakemalla juotavaa ja menemällä yläkertaan. Ylhäällä Floyd teki muutoksia työvuoroihin ensiviikolle. Siinä sitten kun sivussa taas katseli tuli käsky päätyä alas respaan tuuraamaan Kimiä siksi aikaa, kun hänellä joku tapaaminen oli. Onneksi ei tällä kertaa ketään tullut, koska ei olisi ollut talossa ketään keneltä saada apuja. Tulipahan tunnissa luettua uutiset Suomen maalta läpi.

Ruokiksen jälkeen paluu yläkertaan, jossa jatkui sitten hommat loma-anomusten kanssa. Ne päivitetään tietokantaan ja mapitetaan, jonka jälkeen jatkui työvuorojen päivitys. Erittäin mielenkiintoinen homma katsella sivustakin, kun tehdään valmiiksii ensin, jonka jälkeen muokataan. Välillä tuntuu että koko työvuorolista aloitetaan ihan alusta alkaen uudelleen. Tähän tosin perjantai on huono, kun työntekijät alkavat soitella vuorojaan seuraavalle viikolle.

Sitten kuitenkin piakkoin käsky tuli jälleen alas respaan istumaan. Asiakaspalvelu on mukavaa kun se onnistuu ja molemmat osapuolet ymmärtävät toisiaan. Mutta kun näin ei tapahdu heti, niin no se ei vaan onnistu. Eräs asiakas tuli kysymään Jovania ja tarkentavien kysymysten jälkeen hänellä oli sovittu tapaaminen kolmelta. No kun ei kolmen jälkeen mitään kuulunut niin kysyi hän, että onko Jovan edes talossa. No tästä alkoikin sitten pieni selvittely, jonka jälkeen tulikin sitten tietoon, että sovittua tapaamista ei ole vaan hän halusi vain työhakulomakkeen. Olisin voinut antaa saman tien hakemuksen mikäli ei olisi väärinkäsitystä syntynyt. Mutta tärkeintähän on hymyilevä poistuva asiakas!

Töitte jälkeen aika lähteä kotiin kaupan kautta. Bussi takaisin kämpille oli ajoissa ja oli parilla ensinmäisillä pysäkeillä ajoissa. Mutta sitten matka tyssäsi täysin. Pari autoa oli ajanut "kolarin". Toisessa oli pieni lommo puskurissa ja toisella ei mitään, mutta päättivät kuitenkin tukkia koko tien ja risteyksen. Käyhän se toki niinkin.

Eipä tuosta bussilla ohi päässyt...

Mutta tästä taas viikonlopun viettoon ja onneksi ensi viikolla pääsee kentällekin töihin!

Tunnollinen työntekijä sairastaa viikonloppuna

Niin tunnollinen työntekijä sairastaa viikonloppuna ja pahalta näyttää että vielä huomennakin. Kuume ja päänsärky alkoi perjantai-iltana ja jatkuu edelleen. Särkylääkkeitä popsittu ja toivottavasti kohta loppuis. Joten eipä ole viikonloppuna tullut muuta tehtyä kuin istuttua koneella ja yrittänyt ottaa rennosti. Onneksi sentään yöllä on saanut nukuttua vaikkakin aamulla on herännyt jo ennen seitsemää.

Toivottavasti olo paranisi päivän aikana, jotta töihin pääsisi huomenna. Eikä tarvitsisi lähteä lääkäriin hakemaan sairaslomaa, mutta eipä sitä kipeenä töihinkään voi mennä. Huonoin puoli tässä onkin se, että Suomen peli tulee illalla ja sitä tuskin jaksaa katsoa...

Vartijan peruskurssi paikalliseen tapaan

Keskiviikko ja torstaista puolet meni paikallisella vartijan peruskurssilla. Oli toisaalta mukava päästä katsomaan millainen se on täällä. Keskiviikon osuus kurssista oli pidempi. Oltiin koko kahdeksan tuntia luokassa istumassa ja kuuntelemassa. Aamun osuus oli enemmän käytännön läheisempi. Opettaja kertoi oikean elämän esimerkkejä mitä on vartijoille käynyt ja miksi näin on päässyt käymään. Esimerkit olivat hyviä ja mielenkiintoisia sinänsä, koska niitä voi miettiä täällä vartioimistehtävissä kuin myös Suomessa. Opettaja painotti jokaisessa esimerkissä omaa työturvallisuutta työn teossa ja että jos vähänkään tuntuu nii aina kannattaa pyytää apua mukaan. Lisäksi aamulle kuului riskienarviointia ja hallintaa vartioimistehtävissä.

Näiden jälkeen oli vuorossa ryhmätehtävä jossa oli tehtävänä suunnitella turvallinen työympäristö kapunkiin jossa on tietyö kadulla ja huomioon tuli ottaa lähistön rakennukset. Rakennukset lähistöllä olivat vanhainkoti, ala-aste, kirkko, muutama kauppa ja asuin huoneisto sekä muuta baari. Ryhmän jaettiin melko satunnaisesti ja omassa ryhmässä oli itseni lisäki Tuija ja lisäksi muutama italialainen, brittiläinen sekä pari muuta joiden alkuperästä ei tullut tietoa. Lähdimme rakentamaan tehtävää siten että suljimme tiet tietyön ympäriltä ja siten liikenne ohjataan muita teitä pitkin kulkemaan. Lisäksi kirkolle jätettiin oma käytävä jota pitkin sinne pääsee molemmista suunnista. Tässä oli meidän vastauksemme. Kun tehtävää käytiin läpi niin olihan siellä paljon muutakin. Kuten henkilösuojaimet työntekijöille sekä turvalliset työvälineet. Näiden lisäksi myös paikallisiin yrittäjiin, kouluihin ja asukkaisiin piti ottaa yhteyttä asian tiimoilta sekä myös viranomaisiin. Tehtävä olisi voinut  toki paremminkin mennä, mutta oma pää sanoi tyhjää, mutta kertaushan on opintojen äiti.

Iltapäivällä keskiviikon osalta jatkui paikallisella lainsäädännöllä vartijoihin liittyen. Täällä vartijoille riittää tuo 16h kurssi jotta saa paikallisen vartijakortin. Toki tähän vaikuttaa myös mitä poliisi sanoo ja onko poliisin kanssa joissain tekemisissä ollut. Näitä poliisien lausunto pohjia katsottiin myös ja niitä on kolme eri muotoa; A, B ja C. A on se paras vaihtoehto eli ei ole mitään esteitä. B lausunnossa on jotain tekemisiä, mutta ei ilmeistä estettä ja C papereilla ei voi saada vartijakorttia.

Lainsäädäntöön oli mukana myös mitä tarkoitetaan vartijalla ja sen tehtävillä Maltalla. Vartioinnin määrittelyt ovat melko samankaltaisia kuin Suomessa, että vartija vartioi asiakkaan tiloja, tuotteita ja irtaimistoa ja henkilöä mahdollisesti. Myös arvokuljetukset suoritetaan vartijoiden toimesta täällä. Itselle ei selvinnyt tuosta kurssista, että millaisia voimankäyttöoikeuksia täällä on vartijoilla, mutta Floydin mukaan voimankäyttövälineitä ei sallita vartijoilla. Kuitenkin monessa kohteessa näky, että vartijoilla on käsiraudat ja mahdollisesti kaasu mukana.

Vartijan oikeudet muuten täällä on mitä tuosta materiaalista ymmärsi nii poisto-oikeus mikäli henkilö uhkaa väkivallalla tai muuten häiriköi työtä. Lisäksi vartija voi epäillyn näpistyksen jälkeen kysyä kohteelta viitsiikö hän näyttää taskujen ja/tai repun sisällön. Eli ei ole turvallisuustarkastukseen oikeutta kuten Suomessa on. Kiinniotoista en tiiä, kun tuo materiaali oli sen verran epäselvä ja aiheesta ei ollut puhetta. Toki muutenkin meni asiaa ohi tuosta lainsäädännöstä, kun opettaja puhui niin nopeasti ja melko epäselvällä englannilla.

Torstain kurssipäivä olikin sitten paloturvallisuus teemanen. Aluksi käytiin läpi paloilmoitinjärjestelmiä, miten ne toimivat ja kuinka niitä käytetään yleisesti. Opettaja kertoi melko yksinkertaisella tavalla että lämpö- tai ioni-ilmaisin havaitsee lämmön tai savun ja siitä tieto lähtee keskuslaitteelle joka laittaa siirenin soimaan. Tai robottipuhelin soittaa puhelin ennalta määritetyille numeroille. Paloilmoitinjärjestelmän lisäksi käytiin läpi myös sprinklerijärjestelmiä sekä miten ne voidaan liittää paloilmoittimen kanssa yhteen.

Erilaisia tulipalo tyyppejä käytiin läpi ja millaisella sammuttimella ne voidaan sammuttaa. Myös paloturvallisuudesta yleisesti ppuhuttiin ja palo-osastoinnista sekä miten vartiointi toiminnassa tulee kiinnittää paloturvallisuuteen. Käytännössä kurssi oli samanlainen kuin suomessa VTP ja VPK mutta todella paljon lyhyempi. Kuitenkin kertaus on opintojen äiti ja mielenkiintoista oli olla kurssilla mukana.

Eilen illasta lähdettiin sitten katsomaan ilotulitusfestareita Vallettaan. Ihmisiä oli paljon katsomassa ilotulituksia. Vaikka vappu oli niin suhteellisen rauhallinen tunnelma oli tuolla. Enkä itsekään kauheasti juhlimaan jaksanut vaikka synttärit olikin. Päivän aikana kun ei ollut juonut kuin puoli litraa limua nii nestehukan vuoksi päänsärky oli aivan mieletön. Tänään ei auta kun juoda mehua ja vettä nii lähtee se nestehukka menemään. Ja tietysti mikä tärkeintä jääkiekon mm-kisat alkavat...!

Ilotulituksien kanssa Hyvää Vappua!

Tuttua ja tylsää

Tämäkin viikko alkoi sitten yläkerrassa. Hommia ei ollut tänään eikä eilen, lukuunottamatta muutamien työvuorojen varmistamista tietokoneelta sekä muutaman työnhakijan lisäämistä. Ei oikeastaan mitään uutta kerrottavaa.

Onneksi huomenna tapahtuu jotain. Olen kuitenkin niin mukavalla tuulella, että jätän sen mysteeriksi tässä vaiheessa. Mutta tälle viikolle ei käynyt onnea ja toimistalla mennään vielä.

Puhelimen kuvia tuli nytten selailtua ja sieltä parit kuvat työpaikan lemmikeistä löytyi. Ensi viikolla yritän saada kuvia otettua työpaikan tiloista ja mikäli vuoro tulee kentälle nii mahdollisuuksien mukaan sieltäkin.

Kuku

Lavinian kissa, jonka nimeä en muista.

Kuku on välillä vähän ärsyttävä, en tiiä onko tahallaan vai ei. Mutta tykkää ainakin lennellä kohti ja pistää muut varomaan. Lisäksi Kuku pitää ihanaa ääntä oli se sitten sisällä tai pihalla.

Kissa oli melko, nii no kissa. Ei oikeestaan kauheemmin tullut näyttäytymään vaan pysyi muualla. Keksi myös hyviä piiloja ja lähes koko toimisto etsi välillä kissaa. Onneksi ei ollut lähtenyt ovesta pihalle.

Ei tosiaan paljon ole uutta kerrottavaa joten on hieman vajaampi tällä kertaa.

Puolet meni ja toiset on jäljellä

Niin se viikko vaan vierähti äkkiä jälleen ja siten ollaan jo reissun puolessa välissä. Tekemistä varmasti riittää vielä toiselle puolellekin. Eilen kävimme isommalla porukalla saaren toisella puolella Popeye Villagessa. Nykyisin museo käytössä oleva kylä oli siis aiemmin tuon Popeye elokuvan lavasteita. Elokuvan olen nähnyt joskus aiemmin ja kuvia kun katsoi etukäteen kylästä niin näytti aivan upealta ja utooppiselta. Kuitenkin olisin odottanut ehkä hieman enemmän kylältä. Lähes kaikki talot olivat avoinna ja pääsi sisälle katsomaan. Lisäksi myös elokuvan tarvikkeita kuten lamppuja oli esillä taloissa.

Eilen oli myös tarkoitus mennä rannalle porukalla tuon Popeyen jälkeen, mutta oli sen verran tuulista ettei sitten jääty vaan lähdettiin takaisin kämpille.

Tänään sunnuntaina on ollut erittäin laiska päivä. Kämpillä ollut koko päivän. Onneksi sää on ollut hyvä ja terassilla on voinut olla. Aamupäivällä myös siivottiin yhdessä ja sen jälkeen muut lähtivät rannalle. Päivä kokonaisuudessaan on kuin Selviytyjistä. Kaasu loppui joten ruokaa ei voi laittaa ja mitään valmistakaan ei ole. Toivottavasti huomenna saadaan lisää kaasua ja saa tehtyä ruokaa taas vaihteeksi. Näihin kuviin ja tunnelmiin...!

Viikko lähenee loppuaan, jälleen

Tänään oli uutta tehtävää töissä. Oli vuorossa paikallisten ja ulkomaalaisten työnhakijoiden työhakmusten listaamista tietokoneelle tietokantaan. Muuten työ oli samaa kuin aiemmin serbialaisten lisääminen. Uutena oli oikeastaan vain kopioiminen toiseen sarakkeeseen ja erillisen liuskan kirjottaminen. Hakemuksesta koneelle laitetaan järjestysnumero joka määräytyy vuoden alusta sekä henkilön yhteystiedot.

Tämän lisäksi iltaäpäivällä kun puhelimet alkoivat jälleen soida kun työntekijät soittelivat työvuorojen perään, Floyd kysyi että haluanko kokeilla vastata ja antaa työvuorot. Tottakai kun tämä on kuulostanut mielenkiintoiselta kun sivusta katsonut. No ensinmäinen puhelu ja menikin yllättävän hyvin. Tämä työntekijä suostui kertomaan nimensä sekä mitä halusi. Sitten työvuorolistasta etsin oikean henkilön ja kerroin minä päivänä on vapaata ja milloin töitä ja missä kohteessa. Sitten vain merkkaus henkilön yli jotta Floyd tietää ketkä ovat vastaanottaneet työvuoronsa.

Seuraavat pari puhelua menikin sitten kuten aina. Työntekijät kysyivät Floydia ja eivät kertoneet nimiänsä, joten ei oikein ollut siten muuta vaihtoehtoa kuin antaa puhelin Floydille ja antaa hänen kertoa työvuorot heille. Näitä tälläisiä puheluita kerkesi tulla kolme tai neljä jonka jälkeen tuli hiljaisempi aika ja en kerennyt puhelimeen asti ennen kuin Floyd kerkesi jo ottaa puhelun vastaan.

Tänään myös saatiin Signalin työvaatteet. Asuun kuuluvat kauluspaita, suorat housut, solmio sekä villapaita. Onneksi solmiota ei tarvitse solmia kun on valmiiksi tehty solmio muuten varmaan ensimmäinen aamu kun töihin pitää lähteä niin se olisi kaulassa hirttosolmussa :D. Maanantaina vielä toimistolle ja sitten katsotaan minne päästään kentälle hommiin. Tänään oli alustavasti puhetta että itse pääsisin lentokentälle Lufthansan johonkin respa pisteeseen. Tämä kuulosti kyllä hyvältä kun ilmailu on lähellä sydäntä ja respassa joutuu sekä saa puhua englantia niin varmasti kielitaitokin paranee sen myötä.

Pakollinen univormu-selfie töistä!

Sitten viikonlopun viettoon sekä odottamaan ensi viikon töitä..!

Jälleen pari tylsää päivää takana

Töissä oli tänään ja eilen melkoisen tylsiä päiviä. Eilen ei ollut oikeastaan mitään tehtäviä. Muutamat loma-anomukset laitettiin koneelle. Lisäksi tuli muutaman työntekijän vuorolistan korjaus tehtyä. Tänään jatkui työt samalla kaavalla, joten ei mitään erikoista

Koko päivän paras hetki oli kun Paulalla oli synttärit ja hän oli tuonut kakun töihin. Loppujen lopuksi pomo tuli voodka ja viski pullon kanssa ja laseja alettiin keräämään kaikille pöydälle. Tuli vain mietittyä että on hieman erikoinen kulttuuri ja tapa. Ei Suomessa keskellä työpäivää tuoda alkoholia nautittua millään tavalla keskellä työpäivää. Saa nähdä miten käy ensi viikolla kun itsellä on synttärit.

Tälläset tunnelmat töissä

Neljäs viikko pyörähti käyntiin!

Vähisillä unilla töihin tänään ja aloittamaan neljättä viikkoa Maltalla. Töissä tänään ei yläkerrassa  toiminut netti ollenkaan joten pääsin Davidin kanssa haukkaamaan raitista ulkoilmaa. Lähdimme siis hakemaan lukkoja lasivitriiniin, joita ei kuitenkaan löytynyt. Kävimme varmaan neljässä paikassa katsomassa, mutta missään ei ollut oikeanlaisia lukkoja.

Parhainta oli kuitenkin tuo liikennekulttuuri. Poliiseja ei täällä ilmeisesti kiinnosta nuo liikennesäännöt vaan jos oikein ymmärsin näitä valvovat jotkut muut toimihenkilöt. Nopeusrajoitukset ovat vain numeroita tien sivussa eikä niitä kauheasti kukaan katsele, ainakaan tämän päivän mukaan. Oli kuitenkin mielenkiintoista nähdä autoilua myös muualtakin kuin sivusta tai bussista käsin, piiriyötä odotellessa.

Iltapäivällä ei ollut ylhäällä tekemistä joten pääsin alakertaan tekemään töitä. Tällä kertaa otin vartijoiden ns. tapahtumailmoitus kirjoista kohteen ja aikavälin jonka laitoin word-tiedostoon tietokoneella. Tämän jälkeen Paula ja Tuija liimasivat ja teippasivat paperisen liuskan jokaiseen lokikirjaan. Tätä tehtiin useamman kymmenen kirjan kanssa. Kun kirjat olivat valmiina ne laitettiin laatikoihin ja vietiin alas varastoon.

Tämän jälkeen alkoikin se hauskin osuus. Alettiin vain repimään paperia silpuksi. Paperia riitti ja sitä riittää myös huomennakin ja siinä se päivä taitaa mennäkin sitten.

Loppu viikon ajalta

Meni hieman nopeasti parit viime päivät ja jäi hieman blogin kirjoittelukin vähiin. No tästä se taas alkaa. Torstaina ja perjantaina molempina päivinä töissä jatkui samalla mallilla kuin keskiviikkonakin. Alkuun oli tylsää kun soittelut työntekijöille jatkuivat, mutta onneksi pääsin sentään alakertaan jälleen. Kuitenkaan alhaalla ei ollut tehtäviä ja se oli käytännössä taukoa. Siinä tulikin sitten vain uutisia luettua kun ei asiakkaita käynyt. Kun asiakkaita tuli käymään niin jatkui perusmeininki, että soittoa ylemmäs, jos en osannut/tiennyt mitä asiakkaalle tehdään. Puheluita tuli käänneltyä ns. keskikertaan sekä yläkertaan. Perjantai kuitenkin oli onneksi hiljaisempi puhelimien kohdalla kuin edellinen perjantai. Onneksi ei kuitenkaan kaikkiin puheluihin tarvinnut vastailla.

Lauantain vapaapäivä menikin sitten jälleen lentokentällä. Aurinko paistoi ja varjossa oli jotain +24 paikkeilla. Käsiin tuli väriäkin ihan kivasti.

Tänään eli sunnuntaina sitten lähdettiin Paulan ja Tuijan kanssa käymään paikallisilla mansikka festareilla. Kovat olivat odotukset kun sitä koko viikon on mainostettu. Kuitenkin kun paikalle päästiin tuli todettua, että olipahan pieni paikka. Koko festari homma oli tehty yhen kirkon ympärille jossa oli suurin piirtein viisi eri kojua jotka myivät erilaisia torttuja, kakkuja ja muita leivoksia jossa oli täytteenä, yllättäen mansikoita. Alue oli pieni ja ihmisiä todella paljon, joten ei oikein ollut onnistunut juttu mielestäni. Lisäksi kun bussilla. joka oli aivan täysi, meni noin tunnin verran sinne ja sama pois päin. En olisi lähtenyt mikäli oisin tuon tiennyt, Mutta ensi viikolla uudet seikkailut, niitä odotellessa.

Keskiviikon kuulumisia

Keskiviikon kuulumiset töistä ovat melkoisesti samankaltaiset kuin muinakin päivinä. Yläkerrassa on ollut erittäin hiljaista. Tänään kuitenkin uuden asian parissa pääsi viettämään hetken aikaa. Ensi viikon työvuorolistoja kun alkoivat muut tekemään. Työ näytti mielenkiintoiselta, kun muut tiesivät työntekijöiden kohteet joissa he työskentelevät. Homma meni niin nopeasti välillä ett kärryiltä putosi vähän väliä. 

Iltapäivällä päädyin taas alakertaan respaan istumaan. Töitä ei ollut muuten kuin jos henkilöitä tuli kysymään jotain. Ei ollut juurikaan tehtävää kun ainoastaan yksi tuli kysymään Jovania. Lisäksi toinen työntekijä tuli pyytämään palkkanauhaa. Sen jälkeen tuli kolmas henkilö joka tuli sulkemaan paikan jonka jälkeen pääsin lähtemään.

Taukoa tauon perään

Yläkerrassa on kyllä rento meininki ja hyvät jutut, mutta töitä ei vain ole. Tiistaina ei ollut tehtäviä ollenkaan, sillä Signal menetti muutamia kohteita ja kaikki soittivat vain työntekijöille töiden vähenemisestä. Päivän paras osuus olikin se, että pääsin alakertaan laittamaan palkkakuitteja työntekijöiden kirjekuoriin.

Tänään keskiviikkona oli myös melkoisen työtön päivä. Kuitenkin eronneiden työntekijöiden loma-anomuksien etsimistä ja listoista pois ottamista sekä viivojen piirtelyä. Ei mitenkään erikoista. Loppu viikosta varmaan pääseekin sitten Davidin mukaan piirihommiin, sitä odotellessa.

Kolmas viikko käyntiin

Maanantai jälleen ja kolmas viikko pyörähti käyntiin. Töissä kävi hyvin ja pääsin yläkertaa vihdoin ja viimein. Alakerta ja työt jäivät taakse ja uusi alku näkyvillä.

Yläkerrassa maanantai oli tavalliseen tapaan erittäin hiljainen eikä oikeastaan töitä ollut. Viime maanantaina opittuja lomien lisäämistä tietokantaan. Lomia tosin ei tarvinnut lisätä kun muutamalle henkilölle, joten se siitä työnteosta. Lisäksi Paulan kanssa päästiin korjaamaan työvuorolistoja viimeviikolle ja edelliselle viikolle. Helppoa tuokin oli kun idean ymmärsi. Tätäkin työtä kesti jokunen kymmenen minuuttia ja sitten taas loppuikin työt.

Ruokatauon jälkeen oli taas vain istumista ja odottamista. Iltapäivälle ei ollut mitään muuta tehtävää kuin työntekijöiden nimet listaamista excel-taulukkoon. Ja myöhemmin Josef toi piirivartijoiden lokikirjan johon piti vetää viivoja. Ohjeeksi tuli 10sivua, mutta kuudennen jälkeen Floyd sanoi, että kello on jo noin paljon että lähe vaa. Vaikka miten yritin saada tehdyksi kaikki kymmenen sivua niin yhdeksään jäin, jonka jälkeen sitten pääsin lähtemään.

Koska oli maanantai niin matkat kumpaankaan ei sujunut ihan ongelmitta. Aamulla bussi oli myöhässä noin 20 minuuttia ja kerittiin kuitenkin yhdeksäksi töihin. Töistä lähtiessä katsottiin että X1 menee lentokentän suuntaan ja sillä pääsee kaupan viereen. Hypättiin Paulin kanssa bussiin ja liikkeellä se vaihtoi numeroa X2:een ja jonnekin ihan väärään suuntaan. No ei muuta kuin ulos seuraavalla ja toisella bussilla takaisin päin sairaalalle. Josta sitten seuraavaan bussiin jolla vihdoin päästiin kaupoille. Kaupan kautta seuraavaan bussiin ja kotiin...!

Viikonlopun meininkiä!

Lauantaina päätimme lähteä käymää sinisellä laguunilla Tuijan, Paulin ja parin muun suomalaisen kanssa. Tuonne Cominon saarelle menimme lautalla joka oli kyllä todella halpa. 10€ lauttamatka mennen tullen ja aikaakin oli 4h.

Saarella käytiin kiertelemässä ympäärinsä ja loppujen lopuksi muut lähtivät uimaan kun vesi oli mukamas lämmintä. Jäätiin Paulin kanssa rannalle ruikuttamaan. Sää tuolla oli erittäin mukava, lämmintä oli ja tuuli oli aika vähäistä. Välillä meni kyllä viileämmäksi kun aurinko meni pilveen.

Cominon saarta

Paikallinen satama

Sunnuntaina eli tänään on sää ollut kyllä aivan mahtava. Varmaan yli +20 ja aurinkoista koko ajan. Ensimmäistä kertaa sain shortsit jalkaan ja pihallakin tarkeni. Päivä on mennyt enimmäkseen terassilla sohvalla istuen auringosta nauttien ja lentokoneita kuvaillessa. Tässä illan mittaan sää oon hieman viilentynyt ja nyt on ruuan teko vaihe. Tuija tuli syömää ja ruuaksi purilaisia meidän tapaan.

Kaksi viikkoa nyt on lähdöstä ja kyllä on aika mennyt nopeasti. Vielä kuusi mahtavaa viikkoa jäljellä...!

Johan oli markkinat!

Keskiviikkona töissä oli vuorossa tiistaina ohjeet tehtyyn työhön. Tehtävänä oli siis eräiden kohteiden kuukauden tuntimäärät merkitä ylös ja tallentaa taulukot tietokoneelle. Tässä oli mukana tuo pc-sovellus ja sen käyttäminen. Melko yksinkertainen sovellus ja kun yläkertaan pääsee nii saa käyttää sitä enemmän. Kun tunnit oli merkattu hommat jatkuivat seuraavaan työhön eli arvokuljetuksen kohteiden värittämiseen. Grace jätti vanhat listat, jotta edellisen kuukauden asiakkaiden väritunnuksia pystyi hyödyntämään maaliskuun osalle. Vanhat asiakkaat menivät vanhoilla merkinnöin ja uudet menivätkin sitte uusilla erittäin luovilla kuvioilla.

Kun edelliset hommat olivat valmiit jatkoin Lavianin auttamista. Olin kuulemma niin avulias tuntien tarkastuksessa, että pääsin tunnin etuajassa eli jo puoli neljä. Tosin vaikka ajoissa pääsinkin niin kuudelta kotona. Ruuhkat olivat sen verran kovat että jono liikkui huonoimillaan noin 10m minuutissa. No selvisin kuitenkin.

Torstaina sitten alkoi työt sitten alakerrassa. Aulassa Kimberlyn kanssa laitettiin tiistaina tehtyjä kansioita tietokantaan. Kun tajusi mitkä tiedot menevät mihinkin väliin työ oli tietokannan päivitys helppoa. Kimin kanssa ruokatauon jälkeen jatkettiin yhteen jonka jälkeen jäin yksin alas. Tietokannan päivitystä jatkui aina neljään asti kunnes kansiot olivat lisätty tietokantaan. 16.15 piti tulla jonkun sulkemaan, mutta tämä tuntemattomaksi jääneen henkilön piti tulla sulkemaan paikka, mutta olikin sairastunut joten jouduin jäämään puoli viiteen kunnes Pauli pääsi ja siten itsekin pääsin pois.

Perjantaina eli tänään oli markkinat samalla tiellä missä työpaikkamme on. No töistä sanottiin että menkää ihmeessä käymää joten sinne lähdettiin pyörimään Tuijan ja Paulan kanssa. Vähän reilu tunti siellä sitten saatiin aikaa kulumaan. Sitten kuitenkin aika koitti ja mentiin takaisin töihin. Itse olin ennen ruokataukoa ja sen jälkeen alakerrassa Kimin kanssa ja jatkoimme tietokannan päivittämistä tietokoneelle. Kim lähti siinä yhden aikaan jonka jälkeen jäin taas yksin. Tällä kertaa alakertaan tuli puheluita koko ajan kun työntekijät soittelivat ensi viikon töistä. Puhelun kun sai siirrettyä yläkertaa Floydille ja Davidille niin puhelin soi jälleen. Onneksi kuitenkin Lavinia tuli sanomaan ettei tarvitse enään vastailla, mikä helpotus. Asiakkaita tuli käymään alhaalla ja niistä sitten piti soittaa Lavinialle ja kysellä mitä tehdään heidän kanssa. Asiakkaiden ja puheluiden vastaanottamisen lisäksi lisäsin tietokantaa henkilöitä. Neljän aikoihin Lavinia tuli sanomaan että menisin auttamaan Tuijaa jonka jälkeen pääsimme lähtemään kotiin.

Vaikka paperityötä olikin niin nämä tietokannan päivitys hommat oli siinä mielessä mukavia, että kun tekemistä oli niin aikakin meni nopeesti. Näillä eväillä viikonloppuun ja seuraavaan viikkoon...!

Paperia, paperia ja lisää paperia

Tiistai ja toinen kunnon työpäivä. Tuijan kanssa pääyttiin paperihommiin ensimäiseksi viikoksi.
Tehtävänä oli alkuun laskea ja kirjata ylös kohteiden työtunteja milloinka vartijat ovat olleet paikalla. Helppo tehtävä ja hommat sujuivat nopeasti. Haasteellisuuden asiaan toi se kun Tuija ja Lavina joivat kahvia ja kun itse ei valmiskahvia juo, tosin se kahvin himo haihtui nopeasti.

Ruokatauon jälkeen alkoi seuraava urakka, paperityöt. Tällä kertaa kuitenkin tehtävänä oli selailla tietoja työntekijöistä. Kansioissa oli siis työntekijöiden todistuksia, CV, työsopimus, vaatelista ja sen tyyppisiä tietoja. Papereille oli tietty järjestys aiheittain. Kansioita oli paljon ja niitä jäi useita vielä lajittelematta. Melko helppoa tämäkin oli, mutta ei niin älyttömän tylsä homma. Näiden parissa menikin nelisen tuntia melko vauhdikkaasti.

Tuon tehtävän ohella päädyin sitten myös tutustumaan seuraavaan työhön, joka koittaa huomenna. Paperityötä sekin on, mutta siihen lisätään listoja sekä pc-sovellus. Saa nähdä mitä siitä sitten tulee, onneksi kirjoitin sentään ohjeet ylös huomista varten.

Nyt parin päivän jälkeen töissä on ihan mukavaa ollut vaikkakin välillä turhauttavaa. Paljon tekisi mieli jo päästä kentälle, mutta hoidetaan tämä toimistojakso nyt ensin alta pois. Kuitenkin työpaikkana on Signal 8 erittäin mukava ja ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavat tarpeen tullen. Tästä sitten huomiseen..!

Viikonlopun meininkiä ja työn iloa!

Noniin viikonlopun yli on päästy. Viikonloppu meni rauhallisesti ja lähes tulkoot kokonaan kämpillä. Perjantaina tosiaan koko päivä meni kämpillä ollessa ja empä tainut terassia pidemmällä käydä edes, semmoinen laiska päivä.

Lauantaina käytiin Paulin, Tuijan ja parin muun vaihossa olevan kanssa Vallettassa kuvailemassa ja pyörimässä. Siellä päädyttiin sitten hevoskärryjen kanssa ajelulle katselemaan paikallisia nähtävyyksiä mukavan oppaan kanssa joten ihan hyvä reissu!

Maisemia 1

Maisemia 2

Maisemia 3

Sunnuntaina tulikin aamusta lähdettyä lentokentälle kuvailemaan lentokoneita. Pitkä aikainen harrastus ja pääsi onneksi Maltallakin jatkamaan tätä harrastusta. Bussilla perille ja kävelyä jokunen sata metri ja siinä sitten päivä vierähtikin mukavasti. Taisi siinä mennä varmaankin yhdeksän tuntia matkoineen.

Ait Malta joka on kentän suurin operaattori.

Sitten ensinmäinen kunnon päivä töissä. Töihin siis yhdeksäksi joten 7.48 bussilla kohti Sptar:n pysäkkiä josta sitten kävellen Signal 8:n ovelle. Tänään työtehtävät jakaantui siten, että Paulin kanssa olimme "Operation Centerissä" jossa oli Floyd ja David. Alkuun Floy näytti millainen PC-sovellus heittä on käytössään ja miten sitä suurin piirtein käytetään. Melko tylsistyttävää oli ruokailuun asti, kun maanantait ovat hiljaisia päiviä kuulemma ja ei ollut meille tehtäviä. Pauli lähti Davidin kanssa autolla johonkin ja lähdin syömää sitte läheiseen kahvilaan. Ruokiksen jälkeen pääsin sitten tekemään yhden viikon työlistan erääseen kohteeseen, joka vaikutti aluksi vaikealta ja sekavalta, mutta oli loppujen lopuksi melko helppoa. Sen lisäksi pääsin piirtämään viivoja muutamaan vihkoon joiden tarkoitus jäi vielä epäselväksi.

Ensimmäisenä kunnon päivänä pääsi tutustumaan töissä uusiin ihmisiin ja pääsi kiinni toimintaan suurin piirtein. Joten eiköhän huomenna tule lisää uutta opittavaa. Tänään unohtui kysyä kuvien otosta joten en ottanut sitten kuvia töissä, joten pitääpi huomenna yrittää muistaa kysyä. Näillä mennään kohti toista viikkoa!

Ensinmäinen päivä töissä

Tänään oli siis ensimmäinen päivä töissä. Matkat sujuivat onneksi hyvin ja kilometrin aamu lenkki sairaalan pysäkiltä Signal 8:n ovelle taittoi nopeasti ja helposti.

Töissä sitten ensinmäisenä tavattiin Jovan jonka jälkeen kun olimme kaikki koolla niin Joseph otti meidät vastaan. Joseph kertoi ensinnä erilaisista palveluista mitä Signal 8 tuottaa. Esittelyn jälkeen tehtiin paperit valmiiksi koulua varten.

Kun paperit oltiin kirjoitettu käytin tekemässä pienimuotoinen esittelykierros Signalin tiloissa. Päivä olikin sen jälkeen pulkassa, kun eivät antaneet tehtäviä vaan ainoastaa mietittäväksi mihin päin työhön haluaa panostaa toimistojakson jälkeen. Ensin meillä on noin kolmen viikon jakso, jossa ollaan toimistossa ja harjoitellaan eri tehtäviä siellä jonka jälkeen sitten kentälle ns. oikeisiin töihin.

Perjantaina on paikallinen arkipyhä jolloin ei ole töitä vaan työt alkavat vasta maanantaina. Toisaalta se on ehkä ihan hyvä niin pääsee tutustumaan busseihin ja paikalliseen kulttuuriin ja tapoihin.

Tälläistä tänään!

Mielenkiintoiset bussiajelut ja eksymiset

Eilen elikkäs siis tiistaina oli paikallinen pyhäpäivä joten ei ollut tapaamista Stage Maltan kanssa. Sen sijaan päätimme lähteä muiden vaihdossa olevien kanssa rannalle grillaamaan. Tosin se idea jäi vähän taka-alalle sillä rannalla oli melko pilvinen ja tuulinen. Porukkaa oli koolla kyllä ihan mukavasti ja sai ihan kivasti tietoa muiden kokemuksista vaihtoajasta, mutta menee vielä jonkin aikaa ennen kuin kaikkiin kerkiää tutustumaan.

Matka tuonne Golden Bayhyn kesti kokonaisuudessaan nelisen tuntia. Se kertoo paikallisesta bussi järjestelmästä, tosin tunnin kauppareissu siinä vei myös osan ajasta. Takaisin päin lähtiessä ensin joutui odottamaan tunnin verran varmaan ja kun vihdoin bussi tuli niin ihmisiä oli enemmän kun tarpeeksi pyrkimässä samaan bussiin. Bussilla sitten varmaan tunnin verran takaisin Vallettaan josta bussilla takaisin asuntolalle.

Tämän päivän bussiajelut kohdistui tapaamiseen Stage Maltan kanssa. Hyvin oli reissu suuniteltu, mutta kun bussia piti vaihtaa tajusin olevamme väärässä bussissa, mutta onneksi kuitenkin menossa oikeaan suuntaan. Tulipahan sitten vielä yksi vaihto siihen väliin. San Giljanista sitten kolmanteen bussiin ja kohti Stage Maltan toimistoa kohti. Eipä se niin helppoa ollutkaan. Ekan kerran oikeasta pysäkistä ohi ja toisenkin kerran. No kolmas kerta toden sanoi ja oikealle pysäkille. Sitten kävellen kohti oikeaa suuntaan vain todetaksemme, että väärä suunta. Onneksi eräs mukava vihanneskauppias osasi auttaa oikeaan suuntaan ja näin löysimmekin perille, vihdoin ja viimein.

Näkymiä Stage Maltan toimmistolta

Paperitöiden jälkeen oli aika lähteä takaisin Vallettaan. Onneksi tämä bussimatka sentään meni kerralla purkkiin. Vallettaan syömään ja siitä sitten takaisin asuntolalle. Tosin ei tämä viimeinenkään pätkä ongelmitta mennyt kun pysäkistä mentiin jälleen kerran ohi! :D

Paluu matkan kuvasatoa

Ehkäpä huominen työmatka sujuu paremmin...

Ensimmäinen päivä Maltalla

Maltalle ollaan nyt päästy ja ensimäinen päivä alkaa olla kohta lopuillaan. Hieman on jo väsynyt pitkästä lentomatkasta ja kellojen siirtelystä, mutta kyllä se siitä.

Näin ensinmäisenä päivänä ollaan hieman keritty tutustumaan asunnon ympäristöön. Otimme myös bussin ja lähdettiin pääkaupungissa, Vallettassa pyörähtämässä ja syömässä. 

Ensinmäisen päivän osalta ei oikein osaa sanoa vielä maasta tai muustakaan. Ei ymmärrä, että missä on ja miten hienossa mahdollisuudessa on mukana. Mutta kuitenkin koko ajan totuus tulee esiin ja se että täähän on aivan mahtava juttu ja tilaisuus!

Huomenna on taas päivä uusi ja paikallinen arkipyhä joten Stage Maltan kanssa tapaaminen siirtyy keskiviikolle ja torstaina alkaa työt, Niitä ja lämpimiä päiviä odotellessa! :)

Ensinmäinen postaus

Testipostausta!

Tästä alkaa blogin kirjoittaminen työharjoittelujaksoon Maltalla 2015!